Valittu määrä ylitti varastosaldon

  1. Kontti.fi
  2. | Perhe
 
 

Perhetaustana merenkulkua ja yksityisyrittäjyyttä 1900-luvun alusta.    

Finncontainers on vuonna 1996 perustettu perheyritys, jonka perustajia ovat raumalaiset sisarukset Jukka ja Sarianne Reinikkala. Vuonna 1989 Sarianne Reinikkala luopui Kelan virkaurasta ja siirtyi yksityissektorille merenkulun pariin. Muutaman vuoden kuluttua hän pyysi veljensä mukaan perustamaan konttialan yritystä, joka sai nimen Finncontainers Oy Ltd. Vuonna 2010 Jukka Reinikkala vaihtoi alaa ja Finncontainers siirtyi kokonaan Sarianne Reinikkalan omistukseen. 

Sisarusten isoisä, yliperämies Paavo Turja oli kaphornareita eli hän purjehti maailman meriä kuljettaen mm. viljalasteja koululaiva Fenniassa (kuvassa) vuosina 1925 - 1927. Isoisoisä Kaarlo Kari oli laivanvarustaja Neuvostoliitolle menetetyssä Suursaaressa. Sariannen tytär Rebecca Reinikkala alkoi työskennellä Finncontainersissa vakituisesti opintojensa loppupuolella vuonna 2016. Yrityksessä suunnitellaan sukupolven vaihdosta. 

Tuotteet ja palvelut 

Finncontainersin palveluihin kuuluvat uusien ja käytettyjen konttien myynti, vuokraus, varustelu sekä kuljetusjärjestelyt. Päätoimipaikka sijaitsee Helsingin Vuosaaressa, jossa on konttien varusteluhalli ja konttivarikko. 

Finncontainersin verkkokauppa on ainutlaatuinen sekä iältään ja että tuotteiltaan - kontit kun ovat poikkeuksellisen massiivisia. Nykyisin nimellä Kontti.fi toimiva verkkokauppa on toiminut keskeytyksettä 20 vuotta. Se on maailman ensimmäinen konttien kuvat sisältävä konttien verkkokauppa. 
 

Kansainvälisyys ja yrittäjyys verenperintönä 

Sarianne Reinikkala on intohimoinen sähköisen taloushallinnon, viennin ja yrittäjyyden edistäjä. Hän on Helsingin Yrittäjien ensimmäinen naispuheenjohtaja (2016 - 2017) ja vaalilupauksensa mukaisesti hän perusti vuonna 2016 ainutlaatuisen kansainvälisten ja kansainvälistyvien yrittäjien verkoston
(Helsinki Entrepreneurs Internationa) HEI Networkin. Verkosto kasvoi hyvin pian yli 1000 jäseneen ja HEI:n toiminta jatkuu edelleen vahvana. 

Sukutaustoja

Reinikkalan perheyrittäjyyden juuret ulottuvat 1900-luvun alkuun. Äidin puolelta sekä Parantaisten ja Turjan suvuissa oli yrittäjiä. Suvuista löytyy kapellimestareiden lisäksi saippuatehtailija, kampaamo- ja ompelimoyrittäjä. Naisyrittäjyys on vahvana suvussa. 

Kookos-talo
Suomen Saipputehdas 1900-luvun alussa


Saksassa teknikoksi valmistunut Reinikkala isoisoisä Kalle Turja (Trogen) perusti 1900-luvun alussa liikekumppaniensa kanssa saippuatehtaita Helsinkiin ja Saloon ja työskenteli sittemmin myös Vaasan Saipputehtaalla. Tehtaiden toiminta lakkasi pääosin vapaussodan aikana. Valitettavasti paljon tästä ajasta tiedetä, mutta osa perheestä asui  Vaasassa ja kun perheen nuorin, 19-vuotias keisarillisessa yliopistossa opiskeleva Kaarlo Turja kuoli Helsingin vapautustaistelussa 1918. Hänet on haudattu valkoisten sankarihautaan Vanhankirkon puistoon.

Entisessä Suomen Saippuatehtaassa (Kookos-talo) Haapaniemenkatu 6:ssa toimii nykyisin teatterikorkeakoulu. Salon Saippuatehtaan rakennus paloi 2010-luvulla. Diditoiduista lehdistä ja Helsingin kaupunginmuseosta löytyy jälkipolvien iloksi paljon tietoa Suomen Saippuatehtaasta ja sen tuotteista.  Vaasan Saippuatehtaan toiminta on jatkunut eri muodoissa näihin päiviin saakka.


Uusi Suometar vuonna 1909

Sarjayrittäjäksi lähinnä olosuhteiden pakosta joutunut isoisoäiti Saima Parantainen perusti 20-luvulla  kapellimestari August Parantaisen leskeksi jäätyään kampaamon Tarkkampujankadulle Helsingin Punavuoreen. Ennestään rouva Saima Parantaisella oli Korkevuorenkadulla ompelimo, jonka asiakkaina olivat muun muassa Sibeliukset ja Haloset. Kerrotaan, että Saima sai joskus ompelutöiden maksuna Halosen singneeraamattomia tauluja. Sibeliuksella taas oli tapana sanoa: "Asiat ovat järjestyksessä kuten Saiman ompelulaatikossa."  Augustin ja Saiman uskotaankin tavanneen Sibeliusten luona Tuusulassa.

Merenkulku verissä

Reinikkaloiden isoisä Paavo Turja opiskeli Turussa yliperämieheksi ja seilasi opintojensa aikana yli kaksi vuotta koululaiva Fenniassa aina sen haaksirikkoon asti vuonna 1927. Parkin mastoista kaksi meni poikki heti Kap Hornin ohituksen jälkeen, mutta laiva saatiin kuitenkin ajettua rikkinäisin purjein Faklandin saarelle. Kap Hornin raivon kokenutta Fenniaa ei enää kunnostettu, vaan se jäi ensin viljavarastoksi ja lopulta se purettiin. Paavo seilasi vielä muutaman vuoden ja jäi lopulta maihin ja valmistui 30-vuotiaana tuomariksi ja toimi myös yksityisyrittäjänä.  

Mikäli haluat lisätietoja: yhteydenottopyyntö